Tässä kaikille opiskelijoille huoltajineen tiedoksi Rautalammin lukiossa käytössä oleva suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta ja häirinnältä.
Johdanto.
1. Kiusaaminen.
2. Väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen.
3. Häirintä.
4. Yhteydenottotavat huoltajiin ja yhteistyö huoltajien kanssa.
5. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa.
6. Suunnitelmasta tiedottaminen.
7. Suunnitelman päivittäminen ja toteutumisen seuranta.
Johdanto
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (LL21 §
1268/2013). Opetuksen järjestäjän tulee taata sekä opiskelijoiden että henkilökunnan
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus kaikissa tilanteissa. Turvallisuuden ja
hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se tulee ottaa huomioon
oppilaitoksen toiminnassa.
Rautalammin lukion opiskeluhuoltosuunnitelmaan (Rautalammin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2022–2023) sisältyy oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §: n mukainen suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja
aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.
Rautalammin lukiossa ei hyväksytä kiusaamista, rasismia, väkivaltaa, aggressiivista käyttäytymistä eikä
häirintää ja kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on velvollisuus toimia niiden estämiseksi ja
vähentämiseksi. Mikäli kiusaamista, väkivaltaa, aggressiivista käyttäytymistä tai häirintää
kuitenkin ilmenee, on siihen puututtava viipymättä.
Kiusaaminen on häirintää ja se on yksi syrjinnän muodoista. Koulukiusaamisella tarkoitetaan
sitä, että yksi ja sama opiskelija joutuu yhden tai useamman muun opiskelijan/kouluyhteisön
jäsenen toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen, syrjimisen tai muun kielteisen toiminnan
kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun (vrt.
www.mll.fi). On huomattava, että myös opettaja tai muu kouluyhteisön jäsen voi joutua
kiusaamisen kohteeksi.
Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen on uhrin fyysistä ja verbaalista
satuttamista sekä uhrin omaisuuden tai esimerkiksi koulutöiden varastamista tai tuhoamista.
Epäsuora kiusaaminen on usein vaikeasti havaittavaa. Se on uhrin satuttamista kiertoteitse
vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Kiusaaminen voi tapahtua myös esim. netissä.
Jokainen kokee kiusaamisen omalla tavallaan. Koulun tehtävänä on selvittää kaikki epäillyt
kiusaamistapaukset niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa.
Kiusaamista on mm.:
Opiskelijoiden kiusaamisen vastaisia asenteita vahvistetaan. Kiusaamiseen liittyvistä
käytänteistä tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan
selvästi tiedoksi opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja,
opettajat ja opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät kiusaamiseen liittyviä asioita.
Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamistapaukset kirjataan.
Ensisijaisena vastuuhenkilönä koulussa on henkilö, joka on ensimmäisenä tilanteessa
mukana tai jonka tietoon kiusaaminen ensimmäiseksi tulee.
Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista. Väkivalta
kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön. Henkinen
väkivalta on yhteisön jäseneen kohdistettua solvaamista, halventamista, eristämistä,
työn/toiminnan mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta (vrt.
kiusaaminen). Väkivallan pelko ahdistaa, lamauttaa ja masentaa.
Aggressiotaipumus on kaikilla ihmisillä. Aggressio on nimitys monille vaikeille ja haastaville
tunteille kuten esim. pettymys, pelko, kateus, mustasukkaisuus ja suru. Aggression taustalla
on aina henkilön sen hetkinen kokemus ja elämäntilanne sekä erilaisia persoonallisuus-,
ympäristö- ja biologisia tekijöitä. Aggressio ei ole paha tai huono asia, mutta ongelmia
ilmenee jos tunteiden hallitseminen on vaikeaa ja jos haastavia tunteita kanavoidaan
huonoilla keinoilla.
Aggressiivisuus on ruumiillisesti tai sanallisesti vahingoittavaa tai häiritsevää käyttäytymistä.
Aggressiivisuus ei ole sama kuin väkivaltaisuus, vaan väkivalta on reaktio aggressiivisuuteen.
Toisen ihmisen aggressio ja aggressiivisuus aiheuttaa uhatuksi tulemisen tunnetta ja pelkoa
väkivallan kohteeksi joutumisesta.
Opiskelijoiden väkivallan ja aggressiivisen käytöksen vastaisia asenteita vahvistetaan.
Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyvistä käytänteistä tiedotetaan
opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan selvästi tiedoksi
opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja, opettajat ja
opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät väkivaltaan ja aggressiiviseen käytökseen liittyviä
asioita. Väkivaltaan ja aggressiiviseen käytökseen puututaan aina ja tietoon tulleet tapaukset
kirjataan.
Aggressiotilanteessa opettajan/kouluyhteisön jäsenen tulee yrittää pysyä rauhallisena ja
rauhoitella aggressiivisesti käyttäytyvää henkilöä puheella. Tilanne ja sen vaatimat
toimenpiteet yritetään arvioida nopeasti eikä aggressiiviseen käyttäytymiseen vastata
aggressiolla. Provosoivaa käyttäytymistä tulee välttää.
Lukiolain 26§:n mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä opetusta häiritsevä
opiskelija poistumaan jäljellä olevan oppitunnin tai oppilaitoksen järjestämän tilaisuuden
ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta. Poistumismääräykset kirjataan (LL 26a §). Jos
poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja
opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja,
joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan
vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Opiskelijan poistamisessa ei saa
käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin
tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai muun kouluyhteisön jäsenen turvallisuus
kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen
liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi,
voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi.
Epäämiset kirjataan (LL 26a §).
Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen
koskemattomuuteen. Yhdenvertaisuuslaki määrittelee häirinnän yhdeksi syrjinnän
muodoksi. Lain mukaan häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden
tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen,
halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslaki 2004/21, 6§).
Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi
halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot,
jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.
Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa,
pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja
fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintä voi
tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi
silloin, kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää.
Rasististen viestien lähettäminen ja rasistiset kommentit ovat erittäin loukkaavaa käytöstä.
Opiskelijoiden häirinnän vastaisia asenteita vahvistetaan. Häirintään liittyvistä käytänteistä
tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan selvästi tiedoksi
opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja, opettajat ja
opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät häirintään liittyviä asioita. Häirintään puututaan
aina ja tietoon tulleet tapaukset kirjataan.
Ensisijaisena vastuuhenkilönä koulussa on henkilö, joka on ensimmäisenä tilanteessa
mukana tai jonka tietoon häirintä ensimmäiseksi tulee.
Suunnitelmasta opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
tiedotetaan lukuvuoden alussa ryhmänohjaajan tunnilla, opinto-oppaassa ja vanhemmille tarkoitetuissa tilaisuudessa (esim. vanhempainpäivä). Opiskelijoita ja huoltajia kannustetaan ottamaan yhteyttä lukion
henkilökuntaan välittömästi, jos ei-toivottua käytöstä ilmenee. Lukion henkilökunnan tulee
pitää alaikäisten opiskelijoiden huoltajat ajan tasalla koulussa sattuneista ao. opiskelijoita
koskevista selvittelyistä. Yhteydenottokanavat ovat puhelin, Wilma ja s-posti.
Tiedottamisessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevia salassapitosäädöksiä.
Rautalammin lukio pitää yhteyttä muihin viranomaisiin ensisijaisesti kiusaamis-, väkivalta- ja
häirintätilanteita ennaltaehkäisevässä mielessä. Akuuteissa tilanteissa rehtori ja
opiskeluhuoltoryhmän jäsenet arvioivat tilannekohtaisesti, tarvitaanko viranomaisen apua.
Suunnitelmasta opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle lukuvuosittain päätettävällä
tavalla, esim. ryhmänohjaajan tunnilla, opinto-oppaassa ja henkilökuntakokouksissa. Tiedottamisesta huolehtii rehtori yhdessä opettajien kanssa.
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
päivitetään ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan tarvittaessa. Päivittämisestä,
toteutumisen seurannasta ja arvioinnista vastaa lukion opiskeluhuoltoryhmä rehtorin
johdolla.