Johdanto. 

1.     Kiusaaminen.

• 1.1.      Kiusaamisen määritelmä.
• 1.2.      Kiusaamisen ehkäiseminen.
• 1.3.      Kiusaamiseen puuttuminen.

2.     Väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen.

• 2.1.      Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen määritelmä.
• 2.2.      Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen.
• 2.3.      Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puuttuminen.

3.     Häirintä.

• 3.1.      Häirinnän määritelmä.
• 3.2.      Häirinnän ehkäiseminen.
• 3.3.      Häirintään puuttuminen. 

4.     Yhteydenottotavat huoltajiin ja yhteistyö huoltajien kanssa.

5.     Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa.

6.     Suunnitelmasta tiedottaminen.

7.     Suunnitelman päivittäminen ja toteutumisen seuranta.

Johdanto

Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (LL21 §

1268/2013). Opetuksen järjestäjän tulee taata sekä opiskelijoiden että henkilökunnan

fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus kaikissa tilanteissa. Turvallisuuden ja

hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se tulee ottaa huomioon

oppilaitoksen toiminnassa.

Rautalammin lukion opiskeluhuoltosuunnitelmaan (Rautalammin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2022–2023) sisältyy oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §: n mukainen suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja

aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

Rautalammin lukiossa ei hyväksytä kiusaamista, rasismia, väkivaltaa, aggressiivista käyttäytymistä eikä

häirintää ja kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on velvollisuus toimia niiden estämiseksi ja

vähentämiseksi. Mikäli kiusaamista, väkivaltaa, aggressiivista käyttäytymistä tai häirintää

kuitenkin ilmenee, on siihen puututtava viipymättä.

1.Kiusaaminen

1.1.Kiusaamisen määritelmä

Kiusaaminen on häirintää ja se on yksi syrjinnän muodoista. Koulukiusaamisella tarkoitetaan

sitä, että yksi ja sama opiskelija joutuu yhden tai useamman muun opiskelijan/kouluyhteisön

jäsenen toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen, syrjimisen tai muun kielteisen toiminnan

kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun (vrt.

www.mll.fi). On huomattava, että myös opettaja tai muu kouluyhteisön jäsen voi joutua

kiusaamisen kohteeksi.

Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen on uhrin fyysistä ja verbaalista

satuttamista sekä uhrin omaisuuden tai esimerkiksi koulutöiden varastamista tai tuhoamista.

Epäsuora kiusaaminen on usein vaikeasti havaittavaa. Se on uhrin satuttamista kiertoteitse

vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Kiusaaminen voi tapahtua myös esim. netissä.

Jokainen kokee kiusaamisen omalla tavallaan. Koulun tehtävänä on selvittää kaikki epäillyt

kiusaamistapaukset niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa.

Kiusaamista on mm.:

• tavaroiden piilottelu tai luvatta ottaminen
• töniminen, lyöminen, potkiminen, nipistely, maahan kaataminen, kamppaaminen ja kaikki muu käsiksi käyminen (myös väkivalta, joka naamioidaan urheiluksi tai leikiksi)
• nimittely, pilkkaaminen, haukkuminen, lällätys, ilkkuva matkiminen, kikattelu, pilkallinen nauru, naurunalaiseksi tekeminen, kuiskuttelu
• olemuksen, ulkonäön, käyttäytymisen tai tekemisten pilkkaaminen
• pelottelu, uhkailu, pakottaminen, kiristäminen, pettäminen, perättömien juttujen keksiminen
• toisen yllyttäminen yhtä vastaan, yksin jättäminen ilman syytä, ilmeily, huokailu, vihjaileminen, merkitsevien silmäysten vaihtaminen, eristäminen ryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä, tervehtimättä ja/tai vastaamatta jättäminen
• uhrin arvosteleminen hänen selkänsä takana, juorujen ja perättömien juttujen levittäminen

1.2.Kiusaamisen ehkäiseminen

Opiskelijoiden kiusaamisen vastaisia asenteita vahvistetaan. Kiusaamiseen liittyvistä

käytänteistä tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan

selvästi tiedoksi opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja,

opettajat ja opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät kiusaamiseen liittyviä asioita.

Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamistapaukset kirjataan.

1.3.Kiusaamiseen puuttuminen

Ensisijaisena vastuuhenkilönä koulussa on henkilö, joka on ensimmäisenä tilanteessa

mukana tai jonka tietoon kiusaaminen ensimmäiseksi tulee.

• Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku. Koulun henkilökunnasta on aina läsnä kaksi edustajaa.
• Kirjataan tapahtumat.
• Järjestetään asianosaisten kuuleminen ja sovitaan kiusaamisen loppumisesta. Jos kiusaajia on useampi kuin yksi, pyritään kaikkien kiusaajien kanssa keskustelemaan samanaikaisesti ja toisistaan erillään.
• Tehdään selväksi asianosaisille mitä tapahtuu, jos sopimus ei pidä.
• Sovitaan seurannasta.
• Ilmoitetaan asiasta tapauskohtaisesti harkiten huoltajalle, koulun opiskeluhuoltoryhmälle, kuraattorille, vakavissa tapauksissa myös lastensuojeluviranomaisille ja/tai poliisille.
• Seurataan tilannetta. Jos kiusaaminen toistuu, kutsutaan asianosaiset huoltajineen (jos kiusattu/kiusaaja alaikäinen) palaveriin selvittämään tilannetta ja sopimaan miten menetellään kiusaamisen lopettamiseksi.

2.Väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen

2.1.Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen määritelmä

Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista. Väkivalta

kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön. Henkinen

väkivalta on yhteisön jäseneen kohdistettua solvaamista, halventamista, eristämistä,

työn/toiminnan mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta (vrt.

kiusaaminen). Väkivallan pelko ahdistaa, lamauttaa ja masentaa.

Aggressiotaipumus on kaikilla ihmisillä. Aggressio on nimitys monille vaikeille ja haastaville

tunteille kuten esim. pettymys, pelko, kateus, mustasukkaisuus ja suru. Aggression taustalla

on aina henkilön sen hetkinen kokemus ja elämäntilanne sekä erilaisia persoonallisuus-,

ympäristö- ja biologisia tekijöitä. Aggressio ei ole paha tai huono asia, mutta ongelmia

ilmenee jos tunteiden hallitseminen on vaikeaa ja jos haastavia tunteita kanavoidaan

huonoilla keinoilla.

Aggressiivisuus on ruumiillisesti tai sanallisesti vahingoittavaa tai häiritsevää käyttäytymistä.

Aggressiivisuus ei ole sama kuin väkivaltaisuus, vaan väkivalta on reaktio aggressiivisuuteen.

Toisen ihmisen aggressio ja aggressiivisuus aiheuttaa uhatuksi tulemisen tunnetta ja pelkoa

väkivallan kohteeksi joutumisesta.

2.2.Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen

Opiskelijoiden väkivallan ja aggressiivisen käytöksen vastaisia asenteita vahvistetaan.

Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyvistä käytänteistä tiedotetaan

opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan selvästi tiedoksi

opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja, opettajat ja

opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät väkivaltaan ja aggressiiviseen käytökseen liittyviä

asioita. Väkivaltaan ja aggressiiviseen käytökseen puututaan aina ja tietoon tulleet tapaukset

kirjataan.

2.3.Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puuttuminen

Aggressiotilanteessa opettajan/kouluyhteisön jäsenen tulee yrittää pysyä rauhallisena ja

rauhoitella aggressiivisesti käyttäytyvää henkilöä puheella. Tilanne ja sen vaatimat

toimenpiteet yritetään arvioida nopeasti eikä aggressiiviseen käyttäytymiseen vastata

aggressiolla. Provosoivaa käyttäytymistä tulee välttää.

Lukiolain 26§:n mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä opetusta häiritsevä

opiskelija poistumaan jäljellä olevan oppitunnin tai oppilaitoksen järjestämän tilaisuuden

ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta. Poistumismääräykset kirjataan (LL 26a §). Jos

poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja

opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja,

joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan

vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Opiskelijan poistamisessa ei saa

käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin

tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai muun kouluyhteisön jäsenen turvallisuus

kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen

liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi,

voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi.

Epäämiset kirjataan (LL 26a §).

3.Häirintä

3.1.Häirinnän määritelmä

Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen

koskemattomuuteen. Yhdenvertaisuuslaki määrittelee häirinnän yhdeksi syrjinnän

muodoksi. Lain mukaan häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden

tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen,

halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslaki 2004/21, 6§).

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi

halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot,

jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa,

pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja

fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintä voi

tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi

silloin, kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää.

Rasististen viestien lähettäminen ja rasistiset kommentit ovat erittäin loukkaavaa käytöstä.

3.2.Häirinnän ehkäiseminen

Opiskelijoiden häirinnän vastaisia asenteita vahvistetaan. Häirintään liittyvistä käytänteistä

tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa. Säännöt saatetaan selvästi tiedoksi

opiskelijoille ja huoltajille. Ohjaus- ja opetusryhmissä ryhmänohjaaja, opettajat ja

opiskeluhuoltoryhmän jäsenet käsittelevät häirintään liittyviä asioita. Häirintään puututaan

aina ja tietoon tulleet tapaukset kirjataan.

3.3.Häirintään puuttuminen

Ensisijaisena vastuuhenkilönä koulussa on henkilö, joka on ensimmäisenä tilanteessa

mukana tai jonka tietoon häirintä ensimmäiseksi tulee.

• Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku. Koulun henkilökunnasta on aina läsnä kaksi edustajaa.
• Kirjataan tapahtumat.
• Järjestetään asianosaisten kuuleminen ja sovitaan häirinnän loppumisesta.
• Tehdään selväksi asianosaisille mitä tapahtuu, jos sopimus ei pidä.
• Sovitaan seurannasta.
• Ilmoitetaan asiasta tapauskohtaisesti harkiten huoltajalle, koulun opiskeluhuoltoryhmälle, kuraattorille, vakavissa tapauksissa myös lastensuojeluviranomaisille ja/tai poliisille.
• Opiskeluhuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen.
• Seurataan, toistuuko tilanne

4.Yhteydenottotavat huoltajiin ja yhteistyö huoltajien kanssa

Suunnitelmasta opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

tiedotetaan lukuvuoden alussa ryhmänohjaajan tunnilla, opinto-oppaassa ja vanhemmille tarkoitetuissa tilaisuudessa (esim. vanhempainpäivä). Opiskelijoita ja huoltajia kannustetaan ottamaan yhteyttä lukion

henkilökuntaan välittömästi, jos ei-toivottua käytöstä ilmenee. Lukion henkilökunnan tulee

pitää alaikäisten opiskelijoiden huoltajat ajan tasalla koulussa sattuneista ao. opiskelijoita

koskevista selvittelyistä. Yhteydenottokanavat ovat puhelin, Wilma ja s-posti.

Tiedottamisessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevia salassapitosäädöksiä.

5.Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa

Rautalammin lukio pitää yhteyttä muihin viranomaisiin ensisijaisesti kiusaamis-, väkivalta- ja

häirintätilanteita ennaltaehkäisevässä mielessä. Akuuteissa tilanteissa rehtori ja

opiskeluhuoltoryhmän jäsenet arvioivat tilannekohtaisesti, tarvitaanko viranomaisen apua.

6.Suunnitelmasta tiedottaminen

Suunnitelmasta opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle lukuvuosittain päätettävällä

tavalla, esim. ryhmänohjaajan tunnilla, opinto-oppaassa ja henkilökuntakokouksissa. Tiedottamisesta huolehtii rehtori yhdessä opettajien kanssa.

7.Suunnitelman päivittäminen ja toteutumisen seuranta

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

päivitetään ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan tarvittaessa. Päivittämisestä,

toteutumisen seurannasta ja arvioinnista vastaa lukion opiskeluhuoltoryhmä rehtorin

johdolla.